Uusia kontakteja ja lopputulos, joka on käyttistä - CXPA Finlandin Hackissa hahmoteltiin Ylelle uusia palveluja

Yle osallistui kumppanina äskettäin päättyneeseen CXPA Finlandin Hackiin tuoden kymmenen kiinnostavaa haastetta tiimien ratkaistavaksi. Tiimien vetovastuulliset tulivat mm. Elisasta, Dagmarilta, Laureasta, Lähi-Tapiolasta, Shirutesta ja Virnexiltä.

Haasteet kaikkinensa olivat seuraavat: Henkilökohtaisen mediakokemuksen tulevaisuus, Media-alan kanta-asiakkuus, Nuorten yleisöjen tavoittaminen, Digipudokkaat ikääntyneet, Monimuotoisuus, Nopeasti fiksuksi, Lahjoita puhetta, Ihmis-kone UX, Audion uudet muodot ja Ylen vierailijakeskuksen uudistus.

Parhaimmaksi raati arvioi Nuorten yleisöjen tavoittaminen -ehdotuksen, josta voit lukea tarkemmin täältä https://cxpa.fi/news/cxpa-finland-2021-kisassa-voittajaksi-nuorten-mediayleisojen-sitouttamista-tukeva-ehdotus/

Kunniamaininnat annettiin Ihmis-kone UX-, Nopeasti fiksuksi- ja Audion uudet muodot-ehdotuksille. Itse toimin audion uudet muodot -tiimissä Yle-apurina ja avaan tiimin työskentelyä tarkemmin. Aluksi kuusijäsenistä tiimiä veti Sami Kankaanpää (Elisa). Juha Auvinen (SisuId)  ja Anna-Maria Rusi (Montel Intergalactic) olivat sisällönsuunnittelussa ja palvelun konseptoinnissa vahvasti mukana.

Onnistuuko Hack etänä? 

Hackin järjestäminen ja siihen osallistuminen etä-modessa on haastavaa, mutta kyllä homma onnistuu, kun tiimi on motivoitunut, valmis venymään omalla ajallaan ja pohtimaan haastetta omin päin. Ajatuksia keräsimme kokoon Slackissa sekä Airmeet-tapaamisissa ja yhteiskehittelimme ideoita Mirossa.

Live-Hackiin kuuluva purskeinen, aikarajaa vastaan pinnistely, nopea kehittäminen ja pallottelu vaihtui pakostakin itsenäiseen työskentelyyn. Kaipasin IRL-hackien energisoivaa ja paineista työskentelytapaa, myönnettäköön. Ehkäpä jo ensi kerralla livenä?

Massiivinen haaste syödään pala kerrallaan

Tiimi piti annettua haastetta laajana ja – haastavana. Audion tulevaisuus? Vai radion? Aluksi pitikin päättää mihin keskittyä. Kiinnostavia kulmia oli useita. Sosiaalinen audio? Keskustelukulttuurin parantaminen? Dialogisuuden lisääminen? Ymmärryksen lisääminen? Yksinäisyyden poistaminen ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistaminen? Ehkäpä keskitymmekin pelillisyyteen, paikkaan sidottuun audiokokemukseen ja immersiivisyyteen? Joka tapauksessa tiimi halusi kurottaa ideansa hieman kauemmaksi kuin seuraavaan vuoteen.

Oma tehtäväni oli tarjota mahdollisimman paljon haasteeseen liittyvää taustamateriaalia tiimiläisiä inspiroimaan ja opastaa heitä ymmärtämään audiosisältöjen tarjontakokonaisuus Ylellä sekä erilaiset palvelut ja julkaisutavat. Taustatyönä tiimi tutustui myös Ylen Teknologiavisioon, piti sitä kiinnostavana ja koki tärkeäksi kehittää omaa ideaansa ottaen huomioon sieltä mukaan nousevat “näitä kokeilemme” aihiot.

Keskustelimme paljon myös vahvasta tunnistautumisesta ja sen luomista mahdollisuuksista liittyen empaattiseen keskustelukulttuuriin. Tiimi pohti lisäksi suomenkielistä puheentunnistusta ja asiasanoituksen toteutumista audiosisällöissä. Keräsimme runsaasti taustamateriaalia audion nykytrendeistä ja pohdimme etenkin sitä, muuttaako sosiaalinen audio tapaa ajatella sitä, kuka tuottaa sisältöjä ja kuka niitä julkaisee. Koimme sosiaalisen audion kiinnostavaksi verrokiksi.

Hyviä kysymyksiä Slackissa:

  • “YLEn teknologiavisiossa on tavallaan laajennettu mediayhtiöstä laajemmalle teknologiakehälle (sensorit, IOT, AI). Jospa löydämme audion uusissa muodoissa YLElle uuden audiopohjaisen palveluroolin joka ei suoraan ole mediasisältöjä?”
  • “Millaisia yhteistyökuvioita esim. kansalaisjärjestöt ja Yle voisivat rakentaa? Millä tavalla voisimme parantaa keskustelukulttuuria, kuplien puhkomista ja toistemme ymmärtämistä audion keinoin Ylen palvelujen alla? Millaisena näette julkisen palvelun 2030? Mitä muuta se voisi olla kuin mediasisältöjen välittämistä? radiot.fi yhdistää sekä kaupallisten että julkisen palvelun radioiden tarjonnat yhdeksi palveluksi. Miten vielä helpommin suomalaiset voisivat saada käytettäväkseen kaiken sen audiosisältövariaabelin, mitä Suomessa tehdään?”
  • “YLEllä on jo YLE-tunnus, miten tärkeä käyttäjän vahva tunnistaminen ja missä kohdissa asiakaskokemusta tärkeä?  Mitä se mahdollistaisi YLEn asiakaskokemuksessa, että tiedetään varmasti kuka käyttäjä on? Journalismin lohkoketju-varmemme esim. kuvien ja videoiden autenttisuus jne?”
  • “Vahva tunnistaminen voisi vähentää jotain trollaamista ja asiallistaa keskustelua moderoinnin ohella.”

Nostetaan personointi seuraavalle tasolle!

Lopulta päädyimme piirustelemaan tulevaisuuden radion käyttäjäpolkua, joka osaltaan sekä parantaisi keskustelukulttuuria, että toisi palvelun käyttäjän lähemmäksi Ylessä käsiteltäviin aiheisiin liittyviä päätöksiä. Tämä asiakaspolku lisäisi henkilökohtaisuuden tunnetta palvelun käyttäjälle eli nostaisi personoinnin audiosisällöissä seuraavalle tasolle.

Samalla uusi tapa käyttää audiosisältöjä lisäisi me-tunnetta ja empatiakykyjä, sloganina: kuunteleminen on yhtä tärkeää tai tärkeämpääkin kuin puhuminen. Ja vielä tärkeämpää on kokeminen! Uusi radio ei ole tehty kuunneltavaksi, se on tehty elettäväksi. Uusi radio vie audiopalvelut sosiaalisen audion palvelusta vielä edemmäs kohti kokemuksellista audiota, jossa ihminen puhuu ihmiselle.

CXPA Finland Hack oli työläs, mutta inspiroiva rupeama. Kuten aina, hackathoneissa tutustuu upeisiin tyyppeihin, saa tuoreita näkökulmia ja kuulee freesejä ajatuksia oman toimialansa ulkopuolelta. Kun vielä kaikissa ratkaisuissa oli oikeasti ideaa haasteen ratkaisuun käytetty aika tulee moninkertaisena takaisin.

Mielestäni kaikki kymmenen haastetta saivat arvoisensa kiinnostavat ratkaisuehdotukset. Erityisesti mieleeni jäivät seniorikansalaisia digitaalisuuteen houkutteleva Synteettinen Arvi (nimi keksitty :-), Arvia senioreiden pariin kuskaava bio-apulainen sekä Nopsasti fiksusti -konsepti, jossa pääsee swaippailemaan itselleen sopivia uutissisältöjä.

 

Blogin kirjoittaja Satu Keto toimii Yle Teknologia ja kehityksen Innovation leadina ja kehityspäällikkönä.